Hyppyriäinen

Yleiskuvaus: Maisemaa hallitsee Hyppyriäisenmäki, jonka laelle on piekorkeuseroa alla olevaan Hyppyriäisenlampeen jokseenkin tasan 100m. Alue on luonnoltaan monipuolista ja paikoin hyvin rehevää, lehtomaista. Etelästä virtaa joki, joka alkaa Lamminsuolta ja toinen haara Iilivuoren koillispuolen rämeiltä. Tulee Linkannotkon kautta edustavan luhdan, louhikon ja Hyppyriäisenlammen kautta ja virtaa Isojoki nimisenä Leppäveteen. Hyppyriäinen on entinen pientila, joka autioitui 1970-luvulla.Asuinrakennuksen lahoamassa olevat jäänteet ovat jäljellä.

Kulkuohjeet: Kartta.
Hyppyriäiselle lähtee tie juuri ennen Isojoen siltaa pohjoisesta tullessa oikealla. Pienenjoen jälkeen on 4-tiellä kumpare, sitten suora ja suoran päässä jyrkkä mutka, jossa on Isojoen silta tie erkanee suoran päässä juuri ennen siltaa. Auto pitää jättää levikkeelle aivan tien alussa, koska maanomistajat eivät suhtaudu myönteisesti liikenteen lisääntymiseen tiellä.

Nähtävyydet: Kun tietä on kuljettu noin 500m(oikealla on omakotitalo vasemmalla myöhemmin kesäasunto, jonka eteläpuolella on rauhoitettu puronvarsilehto) tullaan risteykseen.

Oikealle lähtevä tie ei ole autolla -ajokuntoinen. Kun tietä on kävellyt parisataa metriä nuori koivikko vasemmalla muuttuu kuusikoksi. Kun koivikon läpi tässä kohdin menee suoraan tieltä poispäin ja ylittää joen ja kääntyy etuoikealle päätyy entiselle asuinrakennukselle. Muutaman kymmenen metriä siitä pohjoiseen (risteyksen suuntaan) on suuri kuusi, yksi kylän kookkaimmista puista. Kun palaa tielle ja jatkaa eteenpäin se kääntyy oikealla mäkeen. Suoraan mutkasta eteenpäin aivan tien varressa kuusten alla on lähde. Noin sata metriä eteenpäin tien oikealla puolella on suuri siirtolohkare. Sen päälle voi omalla vastuulla kiivetä , koska sen toisella puolella on mänty ja toisella kuusi aivan sen vieressä. Kun tietä jatkaa eteenpäin tulee sen korkein kohta, jossa on parakki. Siitä kohdasta on hienot näkymät Kaukkaanlammelle ja Leppävedelle. Kesäkuussa kivet valkoisenaan vanamoa. Vähän ennen parakkia vasemmalle lähtee polku Hyppyriäisenmäen päälle. Mäen laelle on kasvanut sankka kuusikko, jonka takia sieltä ei enää ole näkymää joka suuntaan niin kuin 15v sitten. Jos menee itärinteelle on sieltä näkymä alas Hyppyriäisenlammelle ja vastapäiseen Viitaseen. Länsireunalla on kaistale vanhaa metsää jyrkänteen alla ja laajat näkymät siihen suuntaan.

Vasemmalle lähtevä tie Noin 500m päässä on oikealla Hyppyriäisenlampi, pieni suoreunainen luonnontilainen metsälampi. Suurin siitä saatu hauki on painanut 7kg. Heti lammen eteläpuolella on louhikko, pirunpelto, jossa joki lirisee syvällä kivikon alla. Vielä eteenpäin mäen päältä alkaa edustava joenvarsiluhta, joka jatkuu välillä leviten välillä kaveten pitkälle etelään. Reilu puoli kilometriä tien päästä etelään Viitasenvuoressa on komea jyrkänne ja purossa on samalla kohtaa sievä metsän ympäröimä koski ja sen alla suvanto.

Luonto Alueen kasvillisuutta on tutkittu jo 1920-luvulta lähtien, jolloin on löydetty louhikon haisukurjenpolvet, luhdan keltasarat ym. Vuodesta 1989 lähtien mäellä oli perhospyydyksiä ja alueen yöperhoslajisto osoittautui Keski-Suomen toiseksi rikkaimmaksi Vaarunvuoren jälkeen. Tienvarren päiväperhoslajisto on ehdottomasti kylän runsain. Mm kookasta mustan ja valkeankirjavaa haapaperhosta voi nähdä siellä heinäkuun alkupuoliskolla puolen tusinaa samalla käynnillä. Muusta lajistosta voi mainita huuhkajan, varpuspöllön, palokärjen ja liito-oravan. Mäen kaakkoispuolella on Natura-alue

Pienjoen puronvarsilehto

Yleiskuvaus: Maakunnallisesti arvokas lehtoalue. Puroa on aikoinaan perattu uittoa varten ja uusien rantapeltojen saamiseksi, kuten useimmat vähänkin isommat joet Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kulkuohjeet: Kartta.
Joki laskee Kaukkaanlammesta Kaukkaanlahteen. Kun entiseltä kyläkaupalta ajetaan etelään päin 2km on vasemmalle jäänyt tien varressa Pienjoen talo ja sen rantapellot, oikealle kääntyy Korpelantie, jonka varteen auton voi jättää(ottaen huomioon, että esim. traktori peräkärryineen pääsee ohi) Tienhaarasta eteenpäin on linja-autopysäkki ja puro. Puronvarsi on vaikeakulkuista, kivikkoista ja pusikkoista.

Luonto Puron varressa on useita harvinaisia tai uhanalaisiksi luokiteltuja kasvilajeja: lehtopalsami, jokileinikki, haisukurjenpolvi.

Haukanmaan järvialue

Yleiskuvaus: Haukanmaalla on parinkymmenen erikokoisen muutenkin erilaisen (kallio- ja/tai suorantaisia, karuja tai turvepitoisia) kerääntymä. Lampien lisäksi alueella on muutakin nähtävää kivi- kalliomuodostumia, puroja, soita ja Keski-Suomen kauneimmaksi valittu lähteikkö, sekä hyviä näköalapaikkoja.

Yleiset kulkuohjeet: Alueelle pääsee periaatteessa neljää kautta: -pohjoisesta Pohjolan talon ohi (tiellä on ajokieltomerkki)         -Haukanmaan rantatieltä kääntyy Mustavuoren jälkeen mäessä vasemmalle tie, joka johtaa sinne, -Nisulantieltä tulee etelästä tie joka kääntyy heti kunnanrajan jälkeen alamäessä oikealle ja sieltä pääsee Iilivuoreen (loppuosa eli mäet ajokelvottomia) ja Iilijärven eteläpäähän ja Ruostesuolle -Nisulasta pohjoiseen (tiellä on ajokieltomerkki)

Pirunkirkko

Kuvaus: Erikoinen lohkaremuodostuma. iso kivenjärkäle on yhdeltä sivulta kallion muilta pienempien kivien päällä siten että alle jää runsaasti tilaa nuotiopaikalle ja oleiluun vaikka sateen yllättäessä.

Kulkuohjeet: Kartta.
Pohjolasta noin 1km etelään (tiellä on ajokieltomerkki) on oikealla vanhaa kuusikkoa ja sitten risteys, siitä ajetaan suoraan. Vähän matkan päässä kääntyy vasemmalle tie, jatketaan suoraan. Muutaman sadan metrin päässä on Y-risteys. Ajetaan oikealle noin sata metriä. kohde on oikealla mäennyppylän länsirinteessä (lähellä lakea)

Hörhänjoki

Kuvaus: Luonnontilainen metsäjoki vaikeakulkuisen pusikon keskellä. Muodostaa välillä viehättäviä pieniä koskia ja suvantoja, kesäkuussa puron päällä lepattelee runsaasti hohtavansinisiä neidonkorentoja.

Kulkuohjeet: Kartta.
Edellisen kohteen toiseksi viimeiseen risteykseen (suoraan vasemmalle lähtevään) jätetään auto ja kävellään soistuneen pusikon läpi etelään. Vaihtoehtoisesti ja ilmeisesti helpommin pääsee lännestä etelään päin vievältä metsäautotieltä.

Soimajärvi

Kuvaus: Järvi on suorantainen luonnontilainen, itärannalla on jyrkästi järveen laskeva kallio. Pohjoispäässä on rämettä. Länsirannalla on kuoppia, jotka ovat syntyneet ilmeisesti metsäpalon seurauksena. Turve on paikoin palanut ja on jäänyt hiilipitoisia painanteita.

Kulkuohjeet: Kartta.
Kun Pohjolan jälkeen ajetaan suoraan etelään (tiellä on ajokieltomerkki) eli käännytään vanhan kuusikon jälkeen oikealle käytetympää tietä ja jatketaan suoraan etelään noin 2,5km päässä Pohjolan talasta tie menee jyrkästi alamäkeen. Mäen alta kääntyy lyhyt pisto takaoikealle. Siihen voi jättää auton. Polku johtaa rantaan, jossa on nuotiopaikka.

Lähde

Kartta.
Heti Soimajärven risteyksen eteläpuolella on kolmioristeys. Sen länteen lähtevän tien alussa (10m risteyksestä) on kivikasa ja sen takana lähde, jonne johtaa kivikasan ympäri polku.

Kivikeskus

Kuvaus: Luonnontilainen suoreunainen metsälampi, jonka pohjoispään lahden länsirannalla on suoraan järveen laskeva pystysuora jyrkänne.

Kulkuohjeet: Kartta.
Soimajärven eteläpuolella olevasta kolmioristeyksestä ajetaan etelään puolisen kilometriä. Vasemmalle kääntyy metsäautotie, joka kiertää Kivikeskuksen taitse lähelle Isoa Iilijärveä

Ruostesuon lähteikkö

Kuvaus: Valittu K-S luonnonsuojelupiirin kilpailussa Keski-Suomen kauneimmaksi lähteeksi. Vesi tihkuu kapean, korkean ja ilmeisen rautapitoisen harjanteen läpi isommasta Harjujärvestä muodostaen kirkkaan punaruskean laajan lähteikön.

Kulkuohje: Kartta.
Nisulantieltä käännytään kunnanrajan jälkeen alamäen mutkassa oikealle lähtevälle tielle. Siltä käännytään ensimmäisessä ja toisessa risteyksessä vasemmalle. Itse asiassa tien hyväkuntoisin osuus johtaa Ison Iilijärven eteläpuolella oleville hiekkakuopille. Kun pienempi Honkalampi tulee näkyviin tien oikealla puolla, on oikeasta pysähtymispaikasta ajettu ohi. Palataan takaisinpäin kohtaan, josta pääsee järvien väliselle harjanteelle. Sieltä laskeudutaan jyrkkää rinnettä alas ja lähteikkö on siellä.

Honkavuoren lohkareikko

Kuvaus: Avokallio on halkeillut pystysuoraan muodostaen suuria kivenlohkareita, joiden väliin on jäänyt 4-5m syviä eri levyisiä kuiluja, joissa useina kesinä on vielä heinäkuussakin jäätä.

Kulkuohje: Kartta.
Kohdasta mistä Ruostesuolle laskeudutaan, näkyy avokallio koillisessa. Lohkareikko on siitä pohjoiseen metsän peitossa.

Iso Iilijärvi

Kuvaus: Yli kilometrin pituinen karu erämainen metsäjärvi. Sen pohjoispäässä on kesämökki ja eteläpäässä kaksi keskeneräiseksi jäänyttä.

Kulkuohje: Kartta.
Kivikeskuksen taitse johtava tie tulee lähelle järven länsirantaa. Ruostesuon ohi menevä tie johtaa hiekkakuopille, jotka ovat aivan järven eteläpuolella.

Iilivuori

Kuvaus: Alueen korkeimpia vuoria, josta on erinomaiset näkymät länteen Isolle Iilijärvelle ja Haukanmaan metsäalueelle. Mäen päällä on komeaa vanhaa metsää , jyrkänne ja NATURA-alue ulottuu lounaisrinteeltä laelle.

Kulkuohje: Kartta.
Nisulantieltä kunnanrajan jälkeen alamäessä kääntyy oikealle metsäautotie. Suoran jälkeen käännytään oikealle. Seuraavassa risteyksessä mennään suoraan vähemmän käytetylle tielle ja seuraavassa käännytään vasemmalle eikä mennä lähes käyttämättömälle uralle. Kun mäet alkavat on viisainta jättää auto siihen. Sateet ovat syövyttäneet kiviä esiin. Kun mäet on noustu ja tie tasoittuu on vasemmalla puolella soistunut pusikko ja sen takana näkyy kuusten latvoja. Vuoren huippu on siellä.

Jääskelän tila

Kuvaus: Tila on kunnan etuosto-oikeudella hankkima 250ha:n niemi Päijänteelle. Retkeilijöille on luontopolku ja polku Mäyrävuoren näköalapaikalle.

Mäyrävuori

Kuvaus:Kartta.
Noin kilometri 4-tieltä tie tulee korkealle harjanteelle, jonka alla on avosuo. Siitä lähtee polku Mäyrävuoren länsirinteelle, mistä on hienot näköalat Päijänteelle. Kannattaa mennä tarpeeksi pitkälle jyrkänteen päällä, niin paras näköala on siellä. Jyrkänne on komea ja sen alla on jylhä louhikko. Ne nähdäkseen kannattaa laskeutua jyrkänteen alapuolelle.

Luontopolku

Kuvaus: Kartta.
Luontopolku kiertää hyvin erilaisissa ympäristöissä. Osa on tavallista talousmetsää, sitten on rehevä kallionaluslehto ja koivuluhta, vanhoja mäntyjä kasvava Sammalistonkallio, nuotiopaikka Päijänteen rannalla, hieno louhikko ja puronvarsilehto. Luontopolulle löytää, kun ajaa reilun kilometrin Jääskelän tietä, niin risteyksen ja mutkan oikealle jälkeen on pysäköintipaikka ja opastustaulu. Luontopolku alkaa ja päättyy siihen.

Majuri Kuusi

Kartta

Loilonvuoren suo

Kuvaus: Hyvä esimerkki siitä, miten kalliopainanteessa ollut lampi on tuhansien vuosien kuluessa soistunut umpeen. Harvoja luonnontilaisia soita kylällä. Luoteiskulma on kulkukelvotonta upottavaa.

Kulkuohje: Kartta.
Loilonvuori on Pölösenmäen (Aijasahon tilalta pohjoiseen ensimmäinen mäki) kohdalla. Sinne voi mennä useita reittejä. Auton voi jättää mäen päälle (linja-autopysäkille ei saa pysäköidä ja Pölösen tien alkupään painanne on niin pehmeää, että sinne uppoaa). Voi ajaa myös kalliolouhokseen menevälle tielle tai mäkien välissä olevalle lyhyelle pistolle. Kun on kiivennyt vuoren päälle (siellä on kolmiomittausmerkki kalliolla) suo on siitä lounaaseen mäen päältä alaspäin.

Onkilampi

Kuvaus: Pieni suorantainen metsälampi mäkien välissä

Kulkuohje: Kartta.
Koulua melkein vastapäätä alkavaa Teerilahdentietä ajetaan noin kilometri, silloin oikealla on korkea mäki, jonne menee tie linkkimastolle. Tätä tietä kuljetaan kunnes vasemmalle lähtee tie, joka muuttuu uraksi ja poluksi. Se johtaa tielle joka tulee nelostieltä Onkilammen eteläpuolelle.

Palstonvuori

Kuvaus: Kartta.
Karu männikköinen mäki. Laella NATURA -alue, jossa erityisen vanhaa jäkälöitynyttä metsää ja soistuneita painanteita. Siirtolohkare. Se on mäen pohjoisrinteellä ja sen päälle pääsee tikkaita pitkin.

Siirtolohkare: Kartta

Jästinluola: Kartta

Lappilantien mänty

Kuvaus: Kookas maisemapetäjä tien varressa pellon reunassa

Kulkuohjeet: Kartta.
Parisataa metriä Haukanmaantienhaarasta pohjoiseen mäennyppylän päältä lähtee toiselle puolelle Leppäveden suuntaan Lappilantie. Sitä kuljetaan parisataa metriä. Puu on aivan tien varressa vasemmalla.